Vapaa! ...ainakin hetkisen
Kyllä näkyy YO ja kaikenlaiset ahdistukset, masentelut ja itsetutkiskelut blogissakin. Vain yksi bloggaus! Suoraan sanoen en ole tainnut lukea Sudenveren lisäksi kuin yhden tietokirjan. YO-lukemiston lisäksi se johtuu triljoonasta kesken olevasta ja limittäin luettavasta kirjasta sekä lukulaiskuudesta. Joskus näinkin.
Nyt tunnen mukavaa hurmosta, koska kokeet on tehty (perjantain isoa enkun sanaria lukuun ottamatta...) ja voin viimein keskittyä täysillä hetkisen juuri siihen lukemistoon, joka sattuu kiinnostamaan.
Luvun alla on useampiakin tietokirjoja eri tunteisiin liittyen, joita voisin ainakin hieman käsitellä täällä. Se on toisaalta pelottavaa, koska teksteistä tulee todennäköisesti erittäin henkilökohtaisia enkä ole aivan varma, haluanko ottaa sellaista askelta. Pidän blogiani kuitenkin julkisesti nimelläni ja kuvallani ja täällä käy todennäköisesti tuttuja. Miten paljon haluan esimerkiksi koulukaverieni tietävän minusta? Toisaalta paljastaminen saattaa vapauttaakin. Miksi minun pitäisi hävetä?
Minua kutkuttavat myös uudenlaiset maailmat, kirjat joihin en ole koskaan ajatellut tarttuvani. Satunnaisuus, heittäytyminen, kokeileminen. En joka tapauksessa ikinä saa luettua niitä kirjoja, jotka herättävät innostukseni, joten miksi liiaksi yrittääkään? Hypyt uusille alueille tekevät varmasti hyvää. Kaikenlaiset mukavuusalueet ovat alkaneet mietityttää ja ärsyttääkin. Joka tapauksessa joudun vappuun mennessä ravistelemaan ennakkoluuloja, koska lukukurssista on enää maailmanklassikot suorittamatta. Osioon pitäisi lukea muistaakseni vielä neljä kirjaa ja listan mukaan. Kirjoitan niistä varmasti tännekin.
Etsittekö tekin uusia maailmoja, kirjallisuudesta tai muuten?
Nyt tunnen mukavaa hurmosta, koska kokeet on tehty (perjantain isoa enkun sanaria lukuun ottamatta...) ja voin viimein keskittyä täysillä hetkisen juuri siihen lukemistoon, joka sattuu kiinnostamaan.
Luvun alla on useampiakin tietokirjoja eri tunteisiin liittyen, joita voisin ainakin hieman käsitellä täällä. Se on toisaalta pelottavaa, koska teksteistä tulee todennäköisesti erittäin henkilökohtaisia enkä ole aivan varma, haluanko ottaa sellaista askelta. Pidän blogiani kuitenkin julkisesti nimelläni ja kuvallani ja täällä käy todennäköisesti tuttuja. Miten paljon haluan esimerkiksi koulukaverieni tietävän minusta? Toisaalta paljastaminen saattaa vapauttaakin. Miksi minun pitäisi hävetä?
Minua kutkuttavat myös uudenlaiset maailmat, kirjat joihin en ole koskaan ajatellut tarttuvani. Satunnaisuus, heittäytyminen, kokeileminen. En joka tapauksessa ikinä saa luettua niitä kirjoja, jotka herättävät innostukseni, joten miksi liiaksi yrittääkään? Hypyt uusille alueille tekevät varmasti hyvää. Kaikenlaiset mukavuusalueet ovat alkaneet mietityttää ja ärsyttääkin. Joka tapauksessa joudun vappuun mennessä ravistelemaan ennakkoluuloja, koska lukukurssista on enää maailmanklassikot suorittamatta. Osioon pitäisi lukea muistaakseni vielä neljä kirjaa ja listan mukaan. Kirjoitan niistä varmasti tännekin.
Etsittekö tekin uusia maailmoja, kirjallisuudesta tai muuten?
Kommentit